Petolliset ystävät
Petolliset ystävät (ransk. faux amis; engl. false friends) eli riskisanat tai sekaannussanat ovat kahden eri kielen sanoja ja sanontoja, jotka muistuttavat toisiaan ulkoisesti (ääntämykseltään tai oikeinkirjoitukseltaan) mutta tarkoittavat eri asioita. Alun perin termi tulee ranskan ja englannin välisistä merkitystään muuttaneista lainasanoista. Petolliset ystävät ovat ongelmallisia varsinkin vieraan kielen opiskelijalle, mutta myös kielen ammattilaiset lankeavat joskus niihin. Petolliset ystävät voivat olla sattumalta samankaltaisia tai sukulaissanoja eli samaa alkuperää, joiden merkitykset ovat muuttuneet ajan saatossa eri tavalla eri kielissä – jolloin kyseessä ovat petolliset sukulaissanat (false cognates).
Käsitettä käytetään vain erittäin harvoin saman kielen sanoista, jotka ovat sattumalta samanlaisia (eli eivät ole sukulaissanoja eivätkä tarkoita samaa tai samanlaista). Tällaisesta esimerkkinä suomen kielessä esiintyvät sanat laki (huippu) ja laki (säädös), mutta yleensä sellaisia sanoja kutsutaan homonyymeiksi ja petolliset ystävät -käsitteen käyttö niistä pidettäisiin vääränä tai ainakin harhaanjohtavana.
Hyvin harva kielten välinen sanapari tarkoittaa täysin samaa asiaa. Sanan merkitys vaihtelee käyttöyhteyden mukaan. Sanoilla on merkityskenttiä, jotka kertovat miten laajasti sana käsittää jonkun asian tai ilmiön. Esimerkkinä yleisin käännös suomen sanalle poika on ruotsiksi pojke, mutta jos tarkoitetaan jonkun omaa jälkeläistä, on ruotsinnos son.
Yleensä merkityskentät ovat lähes samoja, mikä on vaarallinen tilanne, sillä silloin merkityskentän rajalla eroa on vaikeinta huomata. Lainasanoilla on taipumus ottaa alkuperäisen sanan merkityskirjosta vain yksi tietty merkitys. Sanojen eri merkityskenttiä selittää myös se, että kielet muuttuvat jatkuvasti ja lainasana, joka olisikin kopioitunut alun perin samanmerkityksisenä, saattaa olla kehittynyt eri suuntaan kuin alkukielinen vastineensa.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä – edel ja lounas – lõuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ja viron kielessä etelää ja lounasta tarkoittavien ilmansuuntien nimet ovat keskenään toisin päin. Viron edel tarkoittaa suomen 'lounasta' ja vastaavasti viron lõuna suomen 'etelää'.
Hallitus ja hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kielessä hallitus tarkoittaa 'valtioneuvostoa' tai muun 'organisaation johtoa'. Viron kielessä sana merkitsee 'hometta'.
Tape – teippi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teippi-sana on laina englannin tape-sanasta. Englannissa "tape" kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa nauhaa, vertaa esimerkiksi video tape. Suomen kieleen lainattiin sanan merkitys adhesive tape eli kiinnittyvä nauha, liimanauha.
Identity – identiteetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Identity on hyvä esimerkki petollisesta ystävästä ja yleisestä käännösvirheestä. Suomen identiteetti on ihmisen käsitys omasta itsestään, kun englannissa identity merkitsee myös henkilöyttä.
President – presidentti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana president merkitsee (joukon) edessä istuvaa. Yleinen merkitys on 'puheenjohtaja', mutta valtioissa ja ylioikeuksissa 'presidentti'. Siten esimerkiksi Amerikassa yhtiöistä puhuttaessa president tarkoittaa yhtiön hallituksen puheenjohtajaa. Moottoripyöräjengit kuitenkin kutsuvat johtajiaan "presidenteiksi".
Minister – ministeri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikanenglannissa minister merkitsee 'pappia', "ministeri" taas on secretary ("sihteeri"). Yhdysvalloissa Secretary of State on 'ulkoministeri' eikä "valtiosihteeri". Brittienglannissa taas minister merkitsee 'ministeriä' kuten myös Secretary of State.
Corporation - korporaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen sana korporaatio tarkoittaa yhdistystä tai järjestöä, esimerkiksi ylioppilaskuntaa.[1] Amerikanenglannin "corporation" on suomeksi lähinnä "oikeushenkilö", tai useimmiten "suuryritys".
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ingo, Rune: Lähtökielestä kohdekieleen: Johdatusta käännöstieteeseen, s. 169–179. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16008-3